Onhan ne luonnon muovaamatkin ampiaispesät ihan hienoja. Tää on kanssa kyllä kiva, oon kovasti tätä himoinnut ja nyt vihdoin tänään sen sain! Simppuliina kysyi terävänä tyttönä, että aikookos äiti nyt ottaa ampiaisia lemmikiksi jotta saataisiin hunajaa, kun äiti sitä teehen aina tuhlaa :))) Ja oli kovin närkästyneen näköinen. Ei oo mitenkään lempiotuksia nuo ampparit, ei mun eikä tyttöjen. Tänä kesänä tuntuu niitä olleenkin oikein ennätyksellisen paljon, ihan riesaksi asti. Minä sitten täällä niitä karvat pystyssä oon koittanut hätistää pihalle tai nitistää ennenku pääsee pistämään. Syksyn tullenhan ne vasta hulluiksi tulevatkin- nooo onneksi sinne on vielä aikaa. Luvattoman vähän vaan...KÄÄÄK!!